Selemaia 23:1-6
Selemaia 23:1-6
‘I he lesoni ko eni, ‘oku talanoa ai ‘a Selemaia, ‘o kau ki he kau tauhi ‘oku ‘ikai faitotonu. Pea ‘oku hange, ‘oku tu’u e “kau tauhi” ko eni ki he kau pule pe ko e ngaahi Tu’i, ‘a ia kuo nau ngaohi-kovi’i mo veteki ‘a e kakai Siuta.
Ko e kau tauhi kovi ko eni, ‘oku nau tuha ke ‘i ai honau tautea. Ne tuku ‘e he ‘Otua e kainga Siuta, ke tauhi kinautolu ‘e he kau ma’u mafai ‘o ha fonua kehe (Papilone). Pea kuo hulu ‘a e fakamamahi mo e maumau kuo fai ‘e he kau tauhi ko eni. Ko ia, kuo finangalo ai ‘a e ‘Otua ke tautea’i ‘a e kau tauhi maumau mo veteki koloa ko eni.
Ka ‘okapau ‘e fakamavahe’i kinautolu ‘e he ‘Otua, ko hai nai ‘e ui ‘e he ‘Eiki ke ne hoko ko e taki ki hono kakai?
Talamai, ‘e fai ‘e he ‘Otua hono fakatahataha’i ‘a hono kakai, ‘a ia kuo fakamavahe’i mei he takanga. Pea ‘ikai ngata ai, ka ‘e ui foki ‘e he ‘Otua ha kau tauhi sipi fo’ou, ke nau hoko ko e taki mo tauhi ‘ene fanga sipi – ‘i he to’onga mo e ‘ulungaanga faka-‘Otua mo’ui.
Ko e tukufakaholo ‘o Sihoiakimi kuo fakangata. Pea kuo finangalo ‘a Sihova ke ‘omi ha taha mei he fale ‘o Tevita, ‘a ia ko ha taha ‘oku faitotonu mo haohaoa, ke hoko ko e Tu’i ‘o ‘Isileli. Hoko ‘a Sisu Kalaisi, ‘o fakakakato ‘a e visone pe ko e palofisai ko eni.
Te ne hoko ia ko e Tu’i, pea te ne fakapotopoto; ‘o ne tufa totonu ‘a e fakamaau, ‘o fakatatau ki he lao mo e mo’oni. ‘Io, neongo ne ‘ilo ‘a Kalaisi ko e Misaia, ka ‘e toki ha e kakato ‘o e palofisai ko eni, ‘i ha’ane to e ha’ele mai. ‘I he taimi ko ia, ko e Pule’anga Tonga (Siuta) pea mo e Pule’anga Tokelau (‘Isileli), ‘e to e fai ai hono haofekina mei he popula, ‘o fakataha ko e Pule’anga pe ‘e taha. Ko e Pule’anga ‘oku mo’ui pea malu.
Ko e huafa ‘o e Tu’i ko eni, ‘a eni ‘oku te u ke ha’ele mai, ko Sihova Sitikenu. Ko Sihova ‘a hotau ma’oni’oni’anga.
‘Ikai hange ia ko Kingi Setekaia, ‘o sio pe ki ha’ana lelei toko taha pe. Ka ko e Tu’i ‘e nofo ki hono huafa ko e ma’oni’oni’anga ‘o e kakai falala ‘Otua mo’ui. 'Io, ko ha ‘Otua ‘oku faitotonu.